Oula sanoi eilen osuvasti Locomotiven päätteeksi valomerkin tultua: “Setin suhteen ei progressiosta voida välttämättä puhua, selektiosta enemmänkin.”
Locomotiven ja Rovaniemi-keikkojen yhteiseksi piirteeksi on muodostunut todella vahva eklektisyys. Eilenkin omassa setissä soi discompi house, elektrosoundi, breakbeat, proge, trance ja lopussa rehellinen tekno. Puhtaasti yhden tyylin setin soittaminen oli viime viikonloppuna Jyväskylässä todella positiivinen kokemus, eilisestä jäi vähän rikkonainen olo. Mitään toimivaa reseptiä ei useamman Locomotiven kokemuksen perusteella noille illoille voida tehdä – eilen trance ei purrut yhtään, kun Locomotive Classicsissa se oli se juttu ja joskus taas breiksut ovat iskeneet lattian täyteen. Tällä kertaa porukka tuntui odottavan vain sitä teknoa ja sen myötä kyllä elettiin illan parhaat hetket.
Tällainen ennalta-arvaamattomuus on toisaalta positiivinen elementti. Turhasta purismista ei ole tietoakaan ja soppa sekoittuu erilaiseksi joka kerta. Ja se on erittäin haastava tilanne DJlle – ja useimmiten lopulta myös antoisa sellainen.