Lähtö Oulun keikalle oli jo aikaisin lauantaiaamuna. Ensi kertaa klubitilaksi valjastettava Becksu mietitytti jo muutama päivä sitten ja levyjä valikoidessa päädyin valikoimaan laukkuun homoklubi-ilmapiiriin ehkä osuvammin sopivan elektromman ja housemman soundin sijasta rehellistä teknoa, “kevyttä kesähousea” siis, kuten Diodikin tuossa Jyväskylässä muutama viikko sitten soitteli.
Koska tunnin ja vartin soittovuoro sijoittui jo yhdentoista pintaan alkuillasta, vaikuttivat valinnat etukäteen melkoisen rohkeilta, mutta pettyä ei onneksi tarvinnut.
Ennen varsinaisen illan starttia GateWay-Teemu kävi nappaamassa kyytiin allekirjoittaneen ja suunnitelman mukaisesti kävimme pelaamassa muutaman erän pingistä. Etukäteenhän oli tiedossa, ketä pelipöydän ääressä nöyryytetään, mutta pitihän sitä päästä kokeilemaan, kuinka pahasti kisojakin kiertävä DJ-pingiksen grandmaster pyörittäisi tätä noviisia.
Omista pingisajoistani alkaa olla jo kymmenisen vuotta. Punamustat mailat heiluivat aikanaan ahkerasti Tampereen Purjehdusseuran yläkerrassa kunnon puuskia odotellessa sekä hieman myöhemmin Pöyhölän leirikeskuksessa useanakin kesänä.
Ja nyt vuosia myöhemmin Oulun squash-halliin sijoitetun pöydän ääressä valmistauduin henkisesti häviämään – ja niin Teemu syötti. Ensimmäisten joko suoraan ylöspäin tai ovelasti oman selän taakse palautettujen pallojen jälkeen nuo teinivuosien forrestgumpmaiset otteet alkoivat muistua mieleen. Hävittyäni seitsemän erää luvuin 1-11, 3-11, 2-11, 5-11 jne, sain henkisen yliotteen vastustajastani ja kuroin yhden erän 10-12 lukemiin. Siihen oli hyvä lopettaa, nyt saatoin sanoa hävinneeni vain niukasti. ;)
Myöhemmin iltapäivällä Marx tilasi kiinalaisessa härkää, mutta uskoi saaneensa “kissaa szechuan”. Annos jäi puolitiehen, mutta itse turposin riisin tahdissa päiväunikuntoon. Viimein kiinalaisesta kokemuksesta selvinneenä lähdin odottelemaan illan starttia Becksuun, johon saapui jo puoleenyöhön mennessä yhtä paljon ihmisiä kuin tavallisena iltana pilkkuun mennessä.
Normaalisti yhteen asti puolityhjillään oleva baari täyttyi mukavasti tanssilattiaa myöten heti alkuillasta ja teknommat ja tiukempisoundiset valinnat toimivat näppärästi koko illan pituudelta. Soittomukavuus oli omaa luokkaansa, ainakin entisiin Nightin bileisiin verrattuna. Soundi oli kohdallaan ja boostattu valoarsenaali teki tehtävänsä illan onnistumisen puolesta.
Homobaarina tunnetun Becksun underground-vakiasiakkaat antoivat oman värinsä (tarkemmin ottaen kaikki sateenkaaren värit) ensimmäiselle Illuminationille, ja Last Hetero -tekstillä varustetun paitani myötä varmistin osani jaetusta vähemmistöhuomiosta ;)
Illumination saanee järjestäpoppoon mukaan mahdollisesti jatkoa jo ensi kuussa, joka tapauksessa paikkana Becksu antoi jo nyt ison lisäpotkun Oulun klubiympäröille.
Apollossa aamuun asti jatkuneet jatkot veivät tämän sunnuntain mennessään, ja huomenna arjen sirkkeli leikkaa taas tavalliseen malliin.