Kävin tänään vuosittaisessa kuulontutkimuksessa. Pienessä kopissa silmät kiinni istuminen ja eri taajuuksilla tulevien piippausten kuuleminen nöyristää kummasti. Jos kului yli kolme sekuntia ilman mitään ääntä, olin varma, että olen kuuro kuin Frankie Wilde.
Audiogrammi näytti normaalilta. Muutosta viime vuoteen ei ole, kuulo on siis edelleenkin hyvä, kiitos myös hyvän kuulonsuojauksen.
Korvatulpista Elacin on parasta (ja kalleinta) mitä löytyy, vaikka keikoilla en niitä ikävä kyllä käytäkään. Suosittelen lämpimästi.
Aloitin gradun. Tällä hetkellä kansilehdellä lukee vain tylsästi “Gradu”, mutta ajan myötä siihen tulee otsikko, joka sisältää jotakin flyereistä, mediasta ja merkityksistä.
Ensimmäiset seitsemän sivua on nyt kasassa. Aloitin helpoimmasta päästä eli flyereiden historiasta ja kahlasin läpi pari saksalaista artikkelia aiheesta.
Koko aikaa ei kuitenkaan jaksanut Wordin edessä viettää, joten uploadasin huvikseni pienen osan koneelle kertyneistä flyereista Flickriin.
Mikäli siis flyeritaide kiinnostaa, niin tässä muutama linkki:
Koko flyerigalleria:
Vain Pohjois-Suomen flyerit:
Orion @ Koneisto 2005 – Puristamo 22:00-23:30 – Tracklist
01. Medway – The Baseline Track (Luke Chable remix)
02. Rhythm Code – Hypnotic Influence (Dub)
03. Splitloop – Panic Mechanic (Downpressor remix)
04. Tomcraft – Sureshot
05. Rui Da Silva – PacMan
06. Jan Fransisco & Joseph Armani – Infatuation
07. Likelike & Kris Menace – Discopolis
08. Honesty 69 – French Kiss (Diamond mix)
09. Gian – Jam!
10. Steve Lawler – That Sound
11. Jupiter Ace – Until The Music Stops (dub)
12. Dutch Liquid – The Darkness
13. Thomas Schumacher – Heat It Up
14. Who’s Who – Not So Dirty
15. Tim Track – Track It Back (Hertz remix)
16. Joris Voorn – Incident
17. Joey Beltram – Energy Flash (remix)
18. Cirez D – Control Freak
19. Prodigy – Narayan (Alex Stealthy remix)
20. Max Graham – Does She Know Yet
Tänne saitille virtaa tällä hetkellä kävijöitä Koneisto 2005 -kuvien perässä. Mainittakoon, että kuvia ei juuri ole tulossa jakoon niiden huonon laadun vuoksi, mutta muutamia videoita löytyy linkkeinä allaolevan Koneisto-katsauksen sisältä.
Koneisto 2005
Koneiston järjestäminen samaan aikaan MM-kisojen kanssa oli sinällään hyvä veto, että päiväsaikaankin Helsingistä löytyi paljon nähtävää – muunmuassa miesten marathon ja täyteenahdetut vääriä reittejä ajavat raitiovaunut. Sain viime tingassa varmistettua itselleni mukavan kämpän koko viikonlopuksi (kiitos Eero ja Anna!) hotellien oltua jo pitkään täyteenbookattuja. Webistä löytyi tarjouksia, joissa yksityisasuntoja vuokrattiin Helsingin keskustasta hintaan 400€/yö – ja varmasti hyvällä menestyksellä.
Sain kunnian startata Koneisto-viikonlopun Puristamo-salissa perjantaina klo 22:00. Olin varautunut soittamaan puolitoistatuntisen kevyttä housea kouralliselle ihmisiä, mutta noin kymmenen minuuttia setin alkamisen jälkeen salissa oli jo täysi meininki päällä ja soundi taittui teknon puolelle. Alkuillan huippuhetkiksi nousivat alkusetistä Lifelike & Kris Menace – Discopolis ja sen loppupuolelta Alex Stealthyn remix Prodigyn Narayanista. Myös uunituore Thomas Schumacherin Heat It Up potki odotetusti samoin kuin uusi remix Joey Beltramin Energy Flashistä sen aikana ilmenneistä pienistä teknisistä ongelmista huolimatta. Puristamo olikin perjantai-illan osalta toimivin sali, ja vaikka väkeä oli aikaisempia Koneistoja huomattavasti vähemmän, keräsi klubisoundi siitä huolimatta hyvän määrän diggareita osakseen.
Merikaapelihallin puolella Adam Freelandin keikka oli erittäin onnistunut kaikin puolin – mies osoitti breakstaituruutensa ja villitsi porukkaa myös soittamalla originaaliversiot muunmuassa Smells Like Teen Spiristä (video – 33mB) :) ja Blurin Song2:sta (video – 22mB). Elektronisen musiikin festivaali? ;)
Pääsalin puolella hiphop-väkeä kiinnostanut Inspectah Deck oli varmasti mielenkiintoinen, mutta väärällä festivaalilla. Alan väkeä ei hurjasti ollut (ainakaan seuraavan päivän pääsalin artisteihin verrattuna) ja IltaLehden sensaatiohakuisesta uutisoinnista huolimatta ei lehden mainitsemaa rap- ja pop-musiikin jyräämistä ollut nähtävissä. Valomies oli kuitenkin Inspectahin aikana kivasti matkassa (video – 25mb).
Lauantaina Koneisto näytti festivaalilta jo 21:n jälkeen illalla. Väkeä oli ainakin tuplasti edellispäivään verrattuna ja pääsalissa oli täyttä Annien ja Roisin Murphyn esiintyessä. Myöskään Orkidea ei soittanut tyhjälle lattialle (video – 12mB) ;)
Kevin Saundersonkin keräsi loppusettiään kohti kivan määrän tanssimaan, vaikka alussa soitetut Devilfishin Man Alive ja Junior Jack-bootleg olivatkin jotain ihan muuta kuin mitä mieheltä olisi odottanut (video – 9,2mB). Videotaltiointi näyttää muuten kivasti pääsalin valaistuksen katosta asti, joka oli IMO erittäin onnistuneesti toteutettu. Loppusettiä kohden Kevinkin skarppasi ja pudotteli erittäin mainioita teknoraitoja peräperään.
Puristamo rokkasi myös lauantaina – tällä kertaa hieman junkkapainotteisena. Näin Infektoa pitkästä aikaa kunnolla tulessa – äijän lavakarisma ei ollut takavuosien Beatformers-hetkistä taantunut tippaakaan (video – 25mB). Teebeen loppusetin aikana kuvattu pätkä (8mB) antaa hyvän kuvan myös Puristamon valosuunnittelusta, joka oli myös salien ehdotonta parhaimmistoa.
Lauantai-illan ja Koneisto-viikonlopun päätti huikea Sam&Gigin setti, joka kasasi tunnelmaltaan koko vähäuniseksi jääneen viikonlopun yhteen. Sam intoutui esittämään livensä ilman paitaa – kuuma live kaikenkaikkiaan ja loistava valinta Valssaamon viimeiseksi artistiksi. (Video 10mB).
Tapahtumasta on ollut hirveä määrä kritiikkiä ja monessa kohtaa pienet säästötoimet(?) pääsivätkin näkymään. Toivottavasti ensi vuodelle hiphop/rnb-linjaus pudotetaan pois ja Koneisto palaa takaisin raiteilleen ja julkaisee jälleen muunmuassa KoneistoMagin, joka on ollut aina oiva tietopaketti kaikista festivaalin artisteista. Sen puutteesta johtuen tänä vuonna niin monet mielenkiintoisetkin jäivät varmasti näkemättä, vaikka sukkulointia lavojen välillä olikin enemmän kuin tarpeeksi.
Mutta kritiikistä huolimatta päällimmäinen maku jäi Koneistosta erinomaiseksi ja takasi taas yhdet vuoden parhaista bileistä.
Over & out.
Edit: Muiden videoita =>
Videota junkkahuoneesta (Voodoo People remix)
Koneisto perjantaina (kuvia)
Koneisto lauantaina (kuvia)
(Lisää linkkejä saa lähetellä)
Liikahdan tänään illalla Rovaniemeltä kohti Helsinkiä ja Koneistoa. Avaan Koneiston Puristamo-salin puolentoista tunnin setillä perjantaina klo 22:00-23:30 ja jälkeeni house/proge/trance-linjauksella jatkavat Mr.A, Miika Kuisma ja brittiläinen Luke Brancaccio. Odotan koko tapahtumaa innolla, Koneiston ulkonäön lisäksi paljon muutakin lienee muuttunut ja nähtävä artistikaarti kiinnostaa monilta osin. Ulkomaalaisista Adam Freeland, Kevin Saunderson, I-f ja kai se Roisin Murphykin täytyy käydä katsomassa – ja ne lukemattomat kotimaiset artistit tietysti, joista Sam&Gigi jälleen kerran ja vieläkään kyllästymättä :)
Tarkempaa vuodatusta MM-kisojen valtaamasta Helsingistä viikonlopun mittaan. Ciao!
ORION’S TOP CHOICES 04/08/2005
01. Lifelike & Kris Menace – Discopolis
02. Orkidea – Beautiful (Syna remix)
03. Max Graham – Does She Know Yet
04. A-Force – Behind Silence
05. Clones – The Fourth Chapter
06. Faithless – Insomnia (Sasha B.A remix)
07. Lob – Crockett’s Theme
08. Mashtronic – Believer (instrumental)
09. Kiko – Good Sluts Factory
10. 4 Tune 500 – Strung Out
11. Roxx N Farley – Rude Boy
12. Rui Da Silva – Pacman
13. Tim Track – Volume 14 (Hertz remix)
14. Who’s Who – Not So Dirty
15. Robert Drewek – Feel My Body
16. Steve Lawler – That Sound
17. Alan Barratt – Tonight
18. DJ Hell – Let No Man Jack (Busy P remix)
19. Jupiter Ace – Until The Music Stops (dub)
20. Chable & Bonnici – Ride (Mashtronic remix)
Ykkösenä sama biisi kuin viime kuussa, kiistämättä kesän ykkösraita.
Muutama päivä mökkeilyä, kivien kantoa rannassa ja heinän niittämistä teki hyvää ja antoi voimia arkeen palaamiselle.
Ennen mökkeilyä käväisin katsastamassa Tampereen bile-elämää pitkästä aikaa. Tiistaina oli Klubilla tarjolla houseilua ja tranceilua sisätiloissa ja terassilla ja lauantai-iltana Liquid pauhasi Nightclub Divassa Shane54:n, Orkidean ja DNA&Beliarin voimin.
Oudoksuttamaan jäi molemmissa tapahtumissa tyyli, jolla alkuiltaa hoideltiin. En tiedä onko Tampere nykyisin niin full-on -kaupunki klubitapahtumien osalta, että tiistai-iltanakin DJt soittivat täyttä paahtoa jo pitkälti ennen yhtätoista ja varsinaista lämmittelymusaa ei kumpanakaan iltana kuultu.
Ehkä näkemykseni on vuosien saatossa muuttunut rajustikin, mutta mielestäni hyvin kasattu klubi-ilta sisältää alussa downtemposta rakentuvaa 80-100bpm matskua, josta sitten vähitellen noustaan illan loppua kohti rankempaan soundiin. En edelleenkään vierasta 150bpm schranz-raastoa, mutta peak-hour-hallitrancen kuuleminen klubille sisään tultaessa yhdentoista tienoilla pani hieman hiljaiseksi.
Orion live @ Anchors Up! Jyväskylä 22.07.2005
Kesäistä soundia reilun tunnin verran Jyväskylän laivakemuista livenauhoituksena. Hyvää fiilistä, vienoa tuulta kasvoille, laineita, auringonpaistetta ja Suomen kesää parhaimmillaan…
01. Moonbootica – June
02. Lifelike & Kris Menace – Discopolis
03. Jupiter Ace – 1000 Years (dub)
04. Faithless – Insomnia (Sasha remix)
05. Roxx n’ Farley – Rude Boy Roxx
06. Orkidea – Beautiful (Syna remix)
07. Hydroid – Incurved
08. Deep Dish – Say Hello
09. Mick Burns – See Me Fall (Matthew Dekay remix)
10. Synergy – Hello Strings (Flash Brothers remix)
11. Mother’s Pride – Floribunda
Täältä:
http://www.klubitus.org/kuuntele.php?id=1080
Ainiin – miksauksessa on myös pohjois-suomalaista tsekkaamisen arvoista materiaalia – Synan remiksi Orkidean Beautifulista ei häviä tippaakaan muille kotimaisille remiksaajakollegoidensa tuotteille. Highly recommended.
Cascadeus kirjoittaa asiaa klubimusiikkijournalismista.
<< Orion - Raw Vision >>
48min — 192kbps/44khz — 60mb
Tiukka kolmen vartin sekoitus hieman levottomampaa,
kierompaa ja tuoretta housea, technoa ja breiksiä
unohtamatta astetta melodisempaakin otetta.
Bassot kaakkoon :)
Tracklist:
01. DJ Hell – Let No Man Jack (Busy P remix)
02. Kiko & Gino – Good Sluts Factory
03. Tomcraft – Sureshot
04. Timo Maas – First Day (Buick Project dub)
05. Who’s Who – Not So Dirty
06. Tim Deluxe – Road Runner
07. Tim Track – Track It Back (Hertz remix)
08. Joey Beltram – Energy Flash (remix)
09. Rui Da Silva – Pacman (Turnmills Mix)
10. 4Tune500 – Strung Out
11. Jupiter Ace – Until The Music Stops (Dub)
12. Lifelike & Kris Menace – Discopolis
Täältä ===>
http://orion.reaktio.net/ccount/click.php?id=17
The KLF – 3 A.M Eternal (Guns of MuMu / Live at the S.S.L)
12″ – Blow Up – 1990
Kannet sekä levy erinomaisessa kunnossa.
The KLF – Last Train to Trancentral (Live from the Lost Continent)
12″ – Blow Up – 1991
Kansissa pieniä kulumajälkiä, levy erinomaisessa kunnossa.
The KLF – What Time Is Love? (Mixes: Echo & Bunnymen / Virtual Reality / Moody Boys vs. KLF)
12″ – Blow Up – 1990
Kansissa hyvin pieniä kulumajälkiä, kulmassa ikivanha hintalappu, levy erinomaisessa kunnossa.
Levyt lähtevät eniten tarjonneelle. Voit tarjota joko yhdestä tai useammasta levystä. Ostaja maksaa postikulut. Levyt sijaitsevat Rovaniemellä.
Tarjoukset VAIN sähköpostilla juska at iki piste fi. Mailin otsikoksi: Levytarjous
Kysymykset voi jättää tähän alle.
Café Del Mar -kokoelmasarjan isä José Padilla soittaa sunnuntaina Helsingissä. Mukana levyjä pyörittelee Orkidea, Slusnik Luna live ja Lil’Tony.
Nyt-liite oli innostunut tapahtumasta ilmeisesti siinä määrin, että listasi lineuppiin koko Misc Managementin DJ-Rosterin.
http://www.nyt.fi/menot/meno?id=e127180
Kieltämättä kova lineup 15 eurolla ;)
Tässä kiinnostuneille vielä paikkansa pitävät infot tapahtumasta.
Myydään pari tuplakappaletta hyllystä.
Lil Louis – French Kiss / Wargames
12″ – FFRR – 1989
Klassikko. Loistokunnossa, sekä kuoret että levy.
New Order – Blue Monday / The Beach
12″ – Factory – 1983
Klassikko. Levy erinomaisessa kunnossa. Kansissa pieniä kulumajälkiä sekä kulmassa ikivanha hintalappu.
Levy on Factoryn se harvinaisempi julkaisu, jossa kannet jäljittelevät diskettiä ja kansissa on reiät läpi (myöhemmässä julkaisussa reikiä ei ole).
Levyt lähtevät eniten tarjonneelle. Voit tarjota molemmista tai vain toisesta. Ostaja maksaa postikulut. Levyt sijaitsevat Rovaniemellä.
Tarjoukset VAIN sähköpostilla juska at iki piste fi. Mailin otsikoksi: Levytarjous
Kysymykset voi jättää tähän alle.
ORION’S TOP CHOICES 30/06/2005
(Grüße aus Deutschland:)
01. Alex Braxe – Discopolis
02. Mashtronic – Believer (instrumental)
03. Chable & Bonnici – Ride (Mashtronic remix)
04. C-jay vs. LeRon & Yves Eaux – Noorderlicht
05. Clones – The Fourth Chapter
06. Circuit Breaker – Legalize
07. Locust – Aerospace (Probspot remix)
08. Ljunqvist – Society
09. Kiko – Good Sluts Factory
10. 4 Tune 500 – Strung Out
11. Roxx N Farley – Rude Boy
12. Rui Da Silva – Pacman
13. Tim Track – Volume 14 (Herzt remix)
14. Who’s Who – Not So Dirty
15. Robert Drewek – Feel My Body
16. Timo Maas – First Day (General Midi remix)
17. Alan Barratt – Tonight
18. DJ Hell – Let No Man Jack (Busy P remix)
19. Jupiter Ace – until The Music Stops (dub)
20. Rhythm Code – Always Listen (Dub)
Matka Berliiniin starttasi kaikkien odotusten mukaisesti ja erittäin hyvissä merkeissä. Meininger-hostelli saa täydet pisteet hostauksesta, tosin Meininger-“ketjun” hostelleja on Berliinissä kolme, joten voin puhua vain Rathaus Schönebergin tuntumassa olevan puolesta.
Torstai-iltana suuntasimme kesäisin Rolanduferin tienoilla sijaitsevalle WMF-klubille. Pimeä kuja joen varrella, vanhoja hajonneita autoja ja yksi punainen lamppu osoittamassa klubin sijainnin. Ach – Berlin :)
WMFllä oli International Deejay Gigolos -labelin ilta – DJ Hellin kuuden tunnin setin ohella alkuiltaan oli bookattu elektrorockpopclash-bändi Lontoosta. Vahvasti ammattimaisella otteella bändin kitaristi ja vokalisti saapuivat soundcheckkiin samaan aikaan kuin mekin – eli noin kymmenen minuuttia keikan tarkoitetun alkamisen jälkeen. Lienee turha sanoakaan, että illan aikataulu ei aivan toiminut – kitara kiersi ja soundia säädettiin kasaan vielä puolitoista tuntia ovien avaamisen jälkeenkin. Kaiken lisäksi bändi oli aivan helvetin huono, ideaköyhä ja nihkeä. Odotukset DJ Hellin setille laskivat erittäin alas bändiä kuunnellessa – tosin paikkaan ehti tutustua mukavasti, kun tanssilattian lähelle ei ollut menemistä.
WMF on rakennettu neljän toimistorakennuksen sisäpihalle ja katettu puolittain. Kaikkialla on portaita, suurin osa vailla mitään tarkoitusta ja vain istumapaikoiksi ihmisille. Koska klubi on käytännössä ulkoilmassa, ilma pysyy raikkaana myös sisätiloihin rakennetulla tanssilattialla. Toimistorakennusten seinille heijastettiin useista projektoreista grafiikkaa, tosin yksittäisiä kuvia tuona iltana – liikkuvia visuaaleja hyödynnettiin vain klubin puolella, jossa vahvassa osassa olivat Gigolo-labelin graffat.
Mitään liikkuvaa valoa ei ollut, pelkkiä spotteja – ei savukonetta tai stroboa. Klubitila oli erittäin intiimi, DJ-lava oli noin 30cm tanssitasoa korkeammalla. Äänentoisto oli erittäin laadukas ja potki tanssilattian lisäksi myös sisäpihalla ja resonoi vanhoissa metallipinnoissa. Tunnelmallista :)
DJ Hell aloitti settinsä 1,5h myöhässä.
Mitä voin oikeasti sanoa? En ole moneen vuoteen ollut niin vaikuttunut mistään klubikeikasta niinkuin nyt. Kirjoitin jokin aika sitten Sin Plomon paskasta discohouse-keikasta, joka ei tarjonnut käytännössä yhtään mitään. Nyt tilanne oli täysin päinvastainen – jokaikinen biisi Helliltä oli täynnä uusia koukkuja, täysin tuntematonta materiaalia ja laittoi koko klubin täysin ylösalaisin.
Ehkä suurin juttu oli tajuta, kuinka paljon nykyinen ns. “elektrohouse” on velkaa tuolle soundille. Siinä missä Prydz-Ingrosso-Angello -vaikutteinen soundi on kiillotettu perusyökerhojen tanssilattioita varten, oli Hellin soundissa juuri ne samat koukut, bassolinjat ja vokaalit, mutta alkuperäisinä. Samalla tajusi, kuinka paljon tästä nykyelektrohousesta puuttuu – nyt verrattuna se soundi on niin ankeaa ja tyhjää – siitä huolimatta että sitä mielelläni soitankin. Kliseitä käyttäen voisi sanoa, että Hellin soundi on underground-versio siitä, minkä Prydz ja kumppanit ovat tuoneet suuren yleisön tietoisuuteen.
Kuten sanoin, vaikken koko keikkaa ehtinytkään kuulla, oli tämä yksi parhaita klubikokemuksia vuosiin. Olin yhtä kysymysmerkkiä ihan kuin 11 vuotta sitten ensimmäisissä teknobileissä – en ollut todellakaan tietoinen, että tällaista musiikkia on ja että vielä tällaisissa määrin.
Oh, Hell.
No:Status Finding Nemo
Rovaniemellä jo usean vuoden ajan toiminut No:Status starttaa 19.08.2005 Kemin tuoreimmassa yökerhossa, Club Nemossa. Kemin klubityhjiötä täyttämään saapuva No:Status tarjoaa tuttuun tapaan No:Status-fiilistä(tm) sekä tuoretta klubisoundia pitkän linjan DJiden voimin.
Club Nemo on epäilemättä Pohjois-Suomen tyylikkäin klubi valkoiseen kiveen pohjaavaan sisustukseen, mainioon äänentoistoon ja laadukkaaseen valaistukseen tukeutuen. No:Status uusii paikan ulkonäköä vielä entisestään ja lisää tehoa myös valoarsenaaliin.
No:Status 19.08.2005 lineup
DJ Kaasi (:Kaktus, Raahe) – http://www.kaktus.us
DJ IsmoL (Locomotive, Rovaniemi) – http://koti.mbnet.fi/ismolass/
DJ Orion (No:Status, Rovaniemi) – http://www.iki.fi/juska
No:Status Travels
No:Status järjestää bussikyydin Rovaniemeltä No:Statuksen avajaisiltaan hyvän musiikin, uuden klubin ja ystävien pariin. Rovaniemeltä illansuussa starttaavassa bussissa on tarjolla virkistäviä juomia, hyvää musiikkia sekä muuta pientä extraa… Kyyti starttaa takaisin Rovaniemelle Club Nemon sulkiessa ovensa puoli neljän jälkeen. No:Status-bussi on osallistujilleen kaikkinensa ilmainen ja sisältää ilmaisten juomien ja palvelun lisäksi myös ilmaisen sisäänpääsyn Nemon klubi-iltoihin.
Lähde mukaan tsekkaamaan erinomaiseksi todettu Kemin klubimeininki ja uudenkarhea Club Nemo. Paikkoja bussissa vain rajoitettu määrä.
Lisäinformaatiota kuljetuksesta saatavilla NTFstä heinäkuun alkupuolella. Pidä silmät auki.
Drop the Status. Gain the Sound.
Paikallislehteen kirjoittamani kolumnisarjan viides osa.
DJ ORION
Kirjoittaja on pohjois-suomalainen tuottaja, promoottori ja DJ, joka käsittelee kolumnissaan Pohjois-Suomen musiikki- ja klubikulttuuria ja sen ilmiöitä.
Minua on aina viehättänyt tekno- ja klubikulttuurin ystävällinen luonne. Klubitapahtumat ovat useimmiten järjestyksenvalvojan unelmailtoja ja sama järjestyshäiriötön ilmapiiri on levinnyt aina festivaaleille asti. Berliinissä järjestetty maailman suurin elektronisen musiikin festivaali Love Parade keräsi vuonna 1999 ennätykselliset puolitoista miljoonaa juhlijaa Berliinin Brandenburg Torin välittömään läheisyyteen. Huolimatta valtavasta ihmismäärästä ja niiden seassa ajaneista yli viidestäkymmenestä teknomusiikkia tarjoilleesta rekasta loukkaantuneiden määrä oli laskettavissa yhden käden sormilla.
DJ-vetoisten festivaalien historia voidaan jäljittää Jamaicalle, jossa hiphopin ja discon historiaa tehneet DJ:t toivat oman kaiutinlaitteistonsa läheiseen puistoon ja soittivat paikalle kerääntyneille ihmisille tuoreimpia dub-rytmejä. Samaan tapaan – vaikkakin hieman suuremmassa mittakaavassa – nousevat kaiutinlaitteistot tänä kesänä eri puolille Suomea elektronisen musiikin festivaalien muodossa. Mikäli märkä teltta, ympäripäissään olevat ystävät, likaiset vaatteet ja peruuttanut lempibändi ei kiinnosta, kannattaa kokeilla jotakin vaihtoehtoista. Festivaalien tarkat päivämäärät ja webbisivut löytyvät artikkelin lopusta
Skandinavian suurin elektronisen musiikin festivaali Koneisto järjestetään Helsingin Kaapelitehtaalla 12.-13.8.2005. Festivaali laajenee tänä vuonna mustan rytmimusiikin ja popin suuntaan muunmuassa pääesiintyjiensä puolesta, mutta pitää silti kiinni myös teknommasta artistikaartistaan.
Uuden musiikin festivaali (UMF) esittelee elokuun alussa Turussa Koneistosta poiketen ainoastaan suomalaisia artisteja. Kotimaisten huippuDJiden lisäksi festivaalin musiikkitarjonta venyy myös hiphop-livejen, bändien ja Rovaniemen oman Desert Planetin tietokonepelipopin suuntaan.
Ruoho ei aina ole vihreämpää Etelä-Suomessa. Oulun Qstockin yhteydessä järjestettävä Happiteltta tuo pohjoiseen yhden yhden kesän kovimmista esiintyjäkaarteista. Muunmuassa Vladislav Delay, Aavikko, Huoratron ja Sami Koivikko tähdittävät kaksipäiväistä festivaalia.
Konemetsä järjestetään heinäkuun alussa Marttilan luonnonkauniissa ympäristössä. Metsäbilehenkisille tarjolla on musiikkia hiphopista rankkaan teknoon 36 tuntia yhteen menoon viidellä eri lavalla.
Helsingin Makasiineilla toista kertaa järjestettävä Flow-festivaali tuo katutaiteen ja jazzimman soundin ystäville monenkirjavan esiintyjäkaartin. Pääesiintyjäksi kiinnitetty Kenny Dope on jokaisen housediggarin must-juttu ja Elävän Musiikin yhdistyksen antama Elmu-Award on omiaan takaamaan festarin laadun.
Vaikka aivan festivaalista ei olekaan kysymys, niin Helsingin Uunisaaressa kolme kertaa kesässä järjestettävä Club Unity täyttää kaikki tyylikkään pikkufestivaalin tunnusmerkit. Pääsylipun hinnalla on tarjolla seisova pöytä, aarteenetsintää palkintoineen, shamppanjaa ja mansikoita, saunat sekä koko päivän ja yön kestävät kesäiset bileet intiimissä ilmapiirissä. Kuten arvata saattaa, jokaiseen tapahtumaan myytävät 400 lippua myydään loppuun alle tunnissa, mutta jonotus kuitenkin kannattaa. Ainutlaatuinen klubikonsepti jyrää tieltään monet klubikokemukset ja isommatkin festivaalit.
Koneisto 12.-13.8.2005 – www.koneisto.com
UMF 6.-7.8.2005 – www.umf.org
Happiteltta 29.-30.7.2005 – http://www.trank.fi/happi
Konemetsä 8.-10.7.2005 http://www.konemetsa.net/
Flow 19.08.2005 http://www.flowfestival.com
Club Unity 11.6., 9.7., 6.8.2005 http://www.clubunity.org
Hyviä festareita ja hyvää kesää!
-Orion
Paikallislehteen kirjoittamani kolumnisarjan neljäs osa.
DJ ORION
Kirjoittaja on pohjois-suomalainen tuottaja, promoottori ja DJ, joka käsittelee kolumnissaan Pohjois-Suomen musiikki- ja klubikulttuuria ja sen ilmiöitä.
Kukaan ei voi väittää, etteikö MP3 olisi vallankumouksellinen musiikkiformaatti. CD-levyille saadaan mahtumaan albumeittain musiikkia, MP3-soittimet pitävät sisällään rytmejä jopa viikoiksi ja Applen iTunes Music Store on tähän päivään mennessä myynyt yli 400 miljoonaa musiikkikappaletta MP3:a vastaavassa AAC-formaatissa.
Vaikka ensimmäisenä ei ehkä uskoisi, niin 12-tuumaisen vinyylilevyn ja MP3:n historiaa yhdistää pieni tekijä: molemmat syntyivät alunperin kuluttajien ehdoilla eikä CD:n tavoin musiikkiteollisuuden tuotteena. 7-tuumainen vinyyli muuttui 12-tuumaiseksi puolivahingossa: DJt huomasivat, että harvempaan kaiverretussa 12-tuumaisessa musiikin laatu olisi 7-tuumaista huomattavasti parempi. Tuhansien DJiden siirryttyä paremman soundin perässä 12-tuumaiseen, täytyi musiikkiteollisuuden seurata kiltisti perässä ja jättää tuotantokustannuksiltaan halvemmat 7-tuumaiset tekemättä. Samalla tavoin isot levy-yhtiöt ovat vähitellen nöyrtyneet MP3:n edessä ja alkaneet vastaamaan kuluttajien kysyntään verkkokauppojen muodossa.
MP3:n suosiosta huolimatta en ole isommin siitä innostunut. On totta, että formaatin myötä olen tutustunut uusiin ja mielenkiintoisiin artisteihin ja se on edelleenkin tärkeä kanava julkaisemattomalle materiaalille ja artistipromootiolle. Kokonaisten albumien ostaminen verkosta tai P2P-ohjelmien käyttö on kuitenkin jäänyt taka-alalle.
Syynä siihen voisi olla tunne musiikin omistamisesta.
Muistan, kun etsin epätoivoisesti erästä vinyylilevyä viisi vuotta ja lopulta löydettyäni sen maksoin itseni kirjaimellisesti nälkäiseksi. Levy on edelleenkin tärkein aarre levyhyllyssäni ja yksi kaikkien aikojen huikeimmista klubiraidoista. Saman kappaleen olisi kuitenkin saanut myös avaamalla tietokoneen, viettämällä sen ääressä kymmenen
minuuttia ja polttamalla P2P-ohjelmalla ladatun raidan CD:lle – mutta omistaisiko sen silloin oikeasti? Samoin yli kymmenen vuotta kerätyn levykokoelmani saisi internetistä pienellä vaivalla vain muutamassa päivässä – mutta merkitsisikö sellainen kokoelma yhtään mitään sen omistajalle? Tai voiko silloin rehellisesti edes väittää omistavansa
musiikkikokoelmaa?
MP3:n mahdollistaman esikuuntelun myötä olen yhä harvemmin ostanut enää levyjä, jotka ovat osoittautuneet huonoiksi. Mutta ne hyvät levyt on pakko yhä saada CD:llä tai vinyylillä, koska vasta silloin hyvä musiikki jää oikeasti elämään.
Hyvän musiikin rintamalla kesä on tunnetusti rauhallisempaa aikaa, mutta loppuun silti pieni katsaus tulevista tapahtumista. Summer Breeze-kesäklubi pyörii kesähousen ja -trancen merkeissä koko kesän ajan NiteTrainissa ja elokuun lopussa Time Tunnel tuo Ouluun legendaarisen Altern8-duon sekä Jimi Tenorin liven. No:Status rantautuu Kemin Club Nemoon kesän lopussa ja valloituksen yhteydessä tarjoaa rovaniemeläisille klubbaajille ilmaisen bussimatkan ilmaisine
virvokkeineen ja sisäänpääsyineen tsekkaamaan Kemin tyylikkäimmän uuden klubin. Tarkemmat infot kaikista klubitapahtumista löytyvät osoitteesta http://www.kaamos.org/ntf
Hyvää kesää, ostakaa hyvää musiikkia :)
-Orion