Kerroin eilisessä kirjoituksessani etsineeni vastauksia Smileyn historiaan. Nyt löytyikin jotain muuta.

Reiv-klubi, jonka flyereiden ja webbisaitin takana tietääkseni työskentelee ihan täysiä alan ammattilaisia ja graafikoita, on käyttänyt hymynaamaa omalla webbisaitillaan ja flyereissään.
Mielenkiintoista on, että ammattitaitoisista graafikoista huolimatta hymynaamaa ei ole yksinkertaisuudessaankaan tehty itse vaan ripattu Uudessa Seelannissa sijaitsevalta wallpaper-sivulta. Auts.

TJEU:
Reiv-flyer 1, 2, 3, 4, 5.
Smiley wallpaper-saitilla.

Hassua. Onkohan tässä oletettu, että kukaan ei löydä Googlen “Smiley”-kuvahaulla ensimmäisenä ilmestyvää kuvaa vai eikö copyrighteista ole vain välitetty?
Don’t get me wrong, minulla ei ole mitään Reiv-klubia vastaan – kummastelen vain, koska aikoihin Suomessa toimineet isot klubit eivät moiseen ole syyllistyneet. Ainakaan yhtä räikeästi.

Phinn kirjoittaa osuvasti vanhaksi tulemisesta ja nuoruuden musiikin nostalgiasta ja lanseeraa(?) samalla termin “Dadrave”:

Siinä missä “Dadrock” on sitä rokkia, jota isäsi kuunteli fiilistellen ja jota sinä et ymmärtänyt, on “Dadrave” ne teinivuosiesi biisit, joita kuuntelit niissä megareiveissä PLUR-hymy suupielissä ja vauhkosit menemään.
“Dadrave” on ne oldskool-raidat, joita kuuntelet ohitettuasi kolmenkymmenen ja joita lapsesi eivät missään nimessä ymmärrä. Kuten yksi Phinnin tekstiä kommentoineista sanookin:

I love the term “dadrave” – my neighbour seems to be a sad victim of it with his 1990-1993 tunes playing and his son saying “what the hell is this??”.

Phinn mainitsee myös viime viikonloppuna Tampereella järjestetyt House Nation -bileet. Itse kävin aikoinaan ne kaikki läpi, Planet of Lovet, House Nationit ja vastaavat – ja nyt House Nation tulee uudestaan, reilun kymmenen vuoden tauon jälkeen.
Ja minä tunnen itseni vanhaksi.
Dadrave on vääjäämättä edessä.

PLUR.

Uh. Tällä viikolla alkava päättöharjoittelu on kasannut kaikki työt viikon alkupuolelle ja päivät ovat täyttyneet entisestään muutaman uuden projektin myötä. Kiireistä huolimatta kaikki näyttää positiiviselta, viime viikonloppuinen No:Status-ilta Kemissä sujui mukavasti ja DJistä etenkin San Mejor kunnostautui erinomaisella setillään. Soundia ja valaistusta saatiin startti-illan jälkeen parannettua huomattavasti ja Kemi tuntuu vähitellen heräävän hyvään klubimeininkiin. 21.10. jyväskyläläisten Nitron ja Bleepin vierailu ja 11.11. Dallas Superstarsin saapuminen toivottavasti nostaa tunnelmaa vielä entisestään.

Dallas Superstarsin vierailua varten 11.11. Kemin No:Status-iltaan järjestetään Rovaniemeltä jälleen ilmainen bussikuljetus ilmaisine drinkkeineen ja sisäänpääsyineen, joten korvat auki – NTF pitänee parhaiten ajan tasalla, tosin allekirjoittaneeltakin voi kysellä lisää.

Rovaniemi saa oman lauantai-klubinsa lokakuun puolen välin jälkeen, kun uudistuneen Tivolin isolla puolella starttaa Discotech, discosta techimpään meininkiin soundia tarjoileva klubi. Ensimmäinen ilta on 22.10. ja sisäänpääsy perinteiset 3,5e. Levysoitinten takana Orion kuuden tunnin maraton-setillään.

Nyt perjantaina 16.09. klubikausi saadaan käyntiin NiteTrainissa Locomotiven myötä – puikoissa resident-DJ Orionin ja IsmoL:n lisäksi vasta Tornioon kotiutunut DJ Thomas ja yllätysartistina lineuppiin lisätty DJ Fuse. Liput myös 3,5e, tosin klo 22-23 pääsee ilmaiseksi sisään euron olueiden ja hyvän musiikin pariin.

Comicon tiedotteesta:

Comicossa aloitetaan uusi dj-klubi, joka pohjautuu vanhoihin klassikkoklubeihin -80 ja -90 -luvuilta kuten “CBgBs“, “Roxy“, “Hacienda“, “Factory” jne… Musiikkia soitetaan teemoittain ja avausbileet vietetään klassisen syntikkapopin parissa kuten Depeche Mode, Erasure, Tears For Fears, Psb jne. Volyymit pidetään klubien aikana miellyttävällä tasolla, että keskustelu ja musiikin kuuntelu kulkevat käsi kädessä. Klubin “residensseinä” toimivat djt Kanuk, Kreimer ja Jii, myös dj- ja livemusiikkivieraita käytetään teemojen mukaan. Klubia toteutetaan pari kertaa kuussa, aina lauantai-iltaisin klo 23 – 01.30

Comicon saitti.

Aloitin gradun. Tällä hetkellä kansilehdellä lukee vain tylsästi “Gradu”, mutta ajan myötä siihen tulee otsikko, joka sisältää jotakin flyereistä, mediasta ja merkityksistä.
Ensimmäiset seitsemän sivua on nyt kasassa. Aloitin helpoimmasta päästä eli flyereiden historiasta ja kahlasin läpi pari saksalaista artikkelia aiheesta.

Koko aikaa ei kuitenkaan jaksanut Wordin edessä viettää, joten uploadasin huvikseni pienen osan koneelle kertyneistä flyereista Flickriin.
Mikäli siis flyeritaide kiinnostaa, niin tässä muutama linkki:

Koko flyerigalleria:

::Normaali selaus
::Slideshow

Vain Pohjois-Suomen flyerit:

::Normaali selaus
::Slideshow

Tänne saitille virtaa tällä hetkellä kävijöitä Koneisto 2005 -kuvien perässä. Mainittakoon, että kuvia ei juuri ole tulossa jakoon niiden huonon laadun vuoksi, mutta muutamia videoita löytyy linkkeinä allaolevan Koneisto-katsauksen sisältä.

Koneisto 2005

Koneiston järjestäminen samaan aikaan MM-kisojen kanssa oli sinällään hyvä veto, että päiväsaikaankin Helsingistä löytyi paljon nähtävää – muunmuassa miesten marathon ja täyteenahdetut vääriä reittejä ajavat raitiovaunut. Sain viime tingassa varmistettua itselleni mukavan kämpän koko viikonlopuksi (kiitos Eero ja Anna!) hotellien oltua jo pitkään täyteenbookattuja. Webistä löytyi tarjouksia, joissa yksityisasuntoja vuokrattiin Helsingin keskustasta hintaan 400€/yö – ja varmasti hyvällä menestyksellä.

Sain kunnian startata Koneisto-viikonlopun Puristamo-salissa perjantaina klo 22:00. Olin varautunut soittamaan puolitoistatuntisen kevyttä housea kouralliselle ihmisiä, mutta noin kymmenen minuuttia setin alkamisen jälkeen salissa oli jo täysi meininki päällä ja soundi taittui teknon puolelle. Alkuillan huippuhetkiksi nousivat alkusetistä Lifelike & Kris Menace – Discopolis ja sen loppupuolelta Alex Stealthyn remix Prodigyn Narayanista. Myös uunituore Thomas Schumacherin Heat It Up potki odotetusti samoin kuin uusi remix Joey Beltramin Energy Flashistä sen aikana ilmenneistä pienistä teknisistä ongelmista huolimatta. Puristamo olikin perjantai-illan osalta toimivin sali, ja vaikka väkeä oli aikaisempia Koneistoja huomattavasti vähemmän, keräsi klubisoundi siitä huolimatta hyvän määrän diggareita osakseen.

Merikaapelihallin puolella Adam Freelandin keikka oli erittäin onnistunut kaikin puolin – mies osoitti breakstaituruutensa ja villitsi porukkaa myös soittamalla originaaliversiot muunmuassa Smells Like Teen Spiristä (video – 33mB) :) ja Blurin Song2:sta (video – 22mB). Elektronisen musiikin festivaali? ;)

Pääsalin puolella hiphop-väkeä kiinnostanut Inspectah Deck oli varmasti mielenkiintoinen, mutta väärällä festivaalilla. Alan väkeä ei hurjasti ollut (ainakaan seuraavan päivän pääsalin artisteihin verrattuna) ja IltaLehden sensaatiohakuisesta uutisoinnista huolimatta ei lehden mainitsemaa rap- ja pop-musiikin jyräämistä ollut nähtävissä. Valomies oli kuitenkin Inspectahin aikana kivasti matkassa (video – 25mb).

Lauantaina Koneisto näytti festivaalilta jo 21:n jälkeen illalla. Väkeä oli ainakin tuplasti edellispäivään verrattuna ja pääsalissa oli täyttä Annien ja Roisin Murphyn esiintyessä. Myöskään Orkidea ei soittanut tyhjälle lattialle (video – 12mB) ;)

Kevin Saundersonkin keräsi loppusettiään kohti kivan määrän tanssimaan, vaikka alussa soitetut Devilfishin Man Alive ja Junior Jack-bootleg olivatkin jotain ihan muuta kuin mitä mieheltä olisi odottanut (video – 9,2mB). Videotaltiointi näyttää muuten kivasti pääsalin valaistuksen katosta asti, joka oli IMO erittäin onnistuneesti toteutettu. Loppusettiä kohden Kevinkin skarppasi ja pudotteli erittäin mainioita teknoraitoja peräperään.

Puristamo rokkasi myös lauantaina – tällä kertaa hieman junkkapainotteisena. Näin Infektoa pitkästä aikaa kunnolla tulessa – äijän lavakarisma ei ollut takavuosien Beatformers-hetkistä taantunut tippaakaan (video – 25mB). Teebeen loppusetin aikana kuvattu pätkä (8mB) antaa hyvän kuvan myös Puristamon valosuunnittelusta, joka oli myös salien ehdotonta parhaimmistoa.

Lauantai-illan ja Koneisto-viikonlopun päätti huikea Sam&Gigin setti, joka kasasi tunnelmaltaan koko vähäuniseksi jääneen viikonlopun yhteen. Sam intoutui esittämään livensä ilman paitaa – kuuma live kaikenkaikkiaan ja loistava valinta Valssaamon viimeiseksi artistiksi. (Video 10mB).

Tapahtumasta on ollut hirveä määrä kritiikkiä ja monessa kohtaa pienet säästötoimet(?) pääsivätkin näkymään. Toivottavasti ensi vuodelle hiphop/rnb-linjaus pudotetaan pois ja Koneisto palaa takaisin raiteilleen ja julkaisee jälleen muunmuassa KoneistoMagin, joka on ollut aina oiva tietopaketti kaikista festivaalin artisteista. Sen puutteesta johtuen tänä vuonna niin monet mielenkiintoisetkin jäivät varmasti näkemättä, vaikka sukkulointia lavojen välillä olikin enemmän kuin tarpeeksi.
Mutta kritiikistä huolimatta päällimmäinen maku jäi Koneistosta erinomaiseksi ja takasi taas yhdet vuoden parhaista bileistä.

Over & out.

Edit: Muiden videoita =>

Videota junkkahuoneesta (Voodoo People remix)
Koneisto perjantaina (kuvia)
Koneisto lauantaina (kuvia)

(Lisää linkkejä saa lähetellä)

Liikahdan tänään illalla Rovaniemeltä kohti Helsinkiä ja Koneistoa. Avaan Koneiston Puristamo-salin puolentoista tunnin setillä perjantaina klo 22:00-23:30 ja jälkeeni house/proge/trance-linjauksella jatkavat Mr.A, Miika Kuisma ja brittiläinen Luke Brancaccio. Odotan koko tapahtumaa innolla, Koneiston ulkonäön lisäksi paljon muutakin lienee muuttunut ja nähtävä artistikaarti kiinnostaa monilta osin. Ulkomaalaisista Adam Freeland, Kevin Saunderson, I-f ja kai se Roisin Murphykin täytyy käydä katsomassa – ja ne lukemattomat kotimaiset artistit tietysti, joista Sam&Gigi jälleen kerran ja vieläkään kyllästymättä :)

Tarkempaa vuodatusta MM-kisojen valtaamasta Helsingistä viikonlopun mittaan. Ciao!

Muutama päivä mökkeilyä, kivien kantoa rannassa ja heinän niittämistä teki hyvää ja antoi voimia arkeen palaamiselle.
Ennen mökkeilyä käväisin katsastamassa Tampereen bile-elämää pitkästä aikaa. Tiistaina oli Klubilla tarjolla houseilua ja tranceilua sisätiloissa ja terassilla ja lauantai-iltana Liquid pauhasi Nightclub Divassa Shane54:n, Orkidean ja DNA&Beliarin voimin.
Oudoksuttamaan jäi molemmissa tapahtumissa tyyli, jolla alkuiltaa hoideltiin. En tiedä onko Tampere nykyisin niin full-on -kaupunki klubitapahtumien osalta, että tiistai-iltanakin DJt soittivat täyttä paahtoa jo pitkälti ennen yhtätoista ja varsinaista lämmittelymusaa ei kumpanakaan iltana kuultu.
Ehkä näkemykseni on vuosien saatossa muuttunut rajustikin, mutta mielestäni hyvin kasattu klubi-ilta sisältää alussa downtemposta rakentuvaa 80-100bpm matskua, josta sitten vähitellen noustaan illan loppua kohti rankempaan soundiin. En edelleenkään vierasta 150bpm schranz-raastoa, mutta peak-hour-hallitrancen kuuleminen klubille sisään tultaessa yhdentoista tienoilla pani hieman hiljaiseksi.

Cascadeus kirjoittaa asiaa klubimusiikkijournalismista.

Café Del Mar -kokoelmasarjan isä José Padilla soittaa sunnuntaina Helsingissä. Mukana levyjä pyörittelee Orkidea, Slusnik Luna live ja Lil’Tony.
Nyt-liite oli innostunut tapahtumasta ilmeisesti siinä määrin, että listasi lineuppiin koko Misc Managementin DJ-Rosterin.
http://www.nyt.fi/menot/meno?id=e127180
Kieltämättä kova lineup 15 eurolla ;)

Tässä kiinnostuneille vielä paikkansa pitävät infot tapahtumasta.