Viikonloppu vei aika mukavasti jalat alta. Nyt noin kaksitoista tuntia muuton jälkeen istun kevyessä kuumeessa ja ei-niin-kevyessä yskässä uuden kämpän lattialla keskellä täyttä kaaosta. Netti toki toimii, prioriteetit on sentään muistettava – ja siten lupailemani muistelmat menneestä viikonlopusta saadaan kirjoitettua blogimerkinnäksi asti.

Perjantai Jack Milla Lehdon, Jay Mellinin ja Kaasin kanssa meni nappiin. Kaasi oli alusta lähtien tulessa ja miehen ei tarvinnut kauaa tanssilattiaa lämmitellä, kun yleisökin lähti matkaan ja tuloksena oli täysi meininki jo ennen puoltayötä. Herra alusti mukavasti Jayn ja Millan setit, jotka rokkasivat odotetusti.

Koko viikonloppu Fusen, Kaasin ja Helsingin starojen kanssa meni erittäin leppoisissa tunnelmissa. Molemmat pääartistit osoittautuivat todella avoimiksi ja välittömiksi tyypeiksi ja kangistelevasta tunnelmasta ei ollut tietoakaan – päinvastoin. Toisena iltana Kalajoella homma riistäytyi jo pikkaisen käsistäkin ;)

Erinomaisen, kello yhden jälkeen loppuunmyyneen Jack-illan tunnelmissa oli Kalajoki pienempänä paikkakuntana hieman epäilyksiä aiheuttava – kuitenkin turhaan. Oma warmup-setti toimi kivasti ja keräsi heti väkeä tanssilattialle, deepimpien ja potkivampien houserallien sekoittelu kävi jalan alle kivasti ja Milla sai jatkaa siitä mihin omassa soittelussani jäin.

NiteTrainia isompana paikkana Dyynissä tanssitilaa oli hieman enemmän, mikä oli vain positiivista edellisen illan sillit-purkissa-tunnelman jälkeen :) Jayn illan viimeiset hitit Strings Of Life, WOW:n The Fall ja Andy Lingin Fixation saivat senkin tilan tosin tuntumaan pieneltä – ja viikonloppu sai arvoisensa lopetuksen.

Kuvia Rovaniemen Jackista löytyy täältä:
http://koti.mbnet.fi/ismolass/jack_25.2.05/
Ja videota täältä:
http://koti.mbnet.fi/ismolass/jack_25.2.05/video/MOV00016.MPG

Lienee turha sanoakaan, että Rovaniemelle sunnuntai-iltana saapuessani ei mieliala muuttopakkaamisen aloittamiseen ollut kovin korkealla. Väsymys painoi, ja jo tuolloin ilmassa oli pientä flunssan tuntua. Seuraavaan päivään tultaessa tauti olikin jo vähän pidemmällä ja reilun kahdenkymmenen asteen pakkasessa muuttaminen löi viimeisen pisteen koko jutulle: ensimmäinen yö uudessa asunnossa meni yskiessä ja kuumeessa pyöriessä. Ja aamulla matka vei opetusharjoitteluun kakkosluokkalaisia opettamaan. Lovely :/

Viikonlopusta toipuminen vie varmasti aikansa, mutta vaikuttaa siltä että hyvät muistot kestävät pidemmälle kuin tämä flunssa. NTFn palautteista päätellen näyttää myös, että en ollut ainoa, jolla oli järjettömän hauska viikonloppu.

Mutta nyt kasaamaan uutta kotia :)

Jos Tampereen Tullikamarillle palaisi yhtä monen vuoden jälkeen kuin mitä nyt oli kulunut siitä kun olin käynyt Jyväskylän A-salilla, tunne olisi varmaankin lähes yhtä hassun nostalginen. Niityn järjestämissä Sähköisku-bileissä 1998 A-sali oli tupaten täynnä ja Acid Junkiesin ja Jormasin live oli yksi kosteimpia ikinä. Marko Laine aloitti James Bond -tunnarilla ja Ferenc antoi Djak-Up-Bitch -tarran, joka on vieläkin lompakossa. Muistan Siinan, Markuksen, Heidin, Santun ja Markun. Ja kenestäkään en ole kuullut enää vuosiin, missä lienevätkään.
Sama pikkupoika käveli Salin raput nytkin ylös, lähes seitsemän vuotta myöhemmin. Hullua mitä kaikkia muistoja.
Aivan yhtä paljon ihmisiä ei näihin bileisiin saapunut, mutta A-salin perinnettä kunnioittaen pysyteltiin elektron, kieron teknon ja mayhem-meiningin puitteissa. Nitro hoiti settinsä ennen minua hyvällä kotikenttäotteella ja rankkaan tyyliinsä. Pudotin tempoa 10bpm välittömästi oman settini alussa ja jätin progemmat ja trancemmat levyt laukkuun. Oli kiva soittaa pitkästä aikaa puhtaasti breiksu+tekno -voittoinen setti. Murder Was The Bass ja Hertzin Re-Create omistivat :)
Stak jatkoi erittäin kieroutuneella ja tiukalla teknolla ja Ujinin psykeilyn jälkeen Diodi lopetti kekkerit leppoisalla tunnin revittelyllä *kevyttä kesähousea* (kuuntele).
Kiitokset järjestäjäporukalle :)

Nyt kun matkaa on enää puoli tuntia Rovaniemelle, taaksejäänyt viikonloppu tuntuu kuluneen epätodellisen nopeasti. Ehkä syynä on 20 tuntia päivämatkustamista junassa, jota tosin on helpottanut jo joululomalla keksitty läppärillä elokuvien katsominen matkan aikana. Menomatkalla tuli kulutettua Tom Hanksin tähdittämä Terminal, joka oli leppoisaa perusviihdettä, muttei tarjonnut muuta kuin ajankulua. Paluumatkalla viiden tunnin unien jälkeen katselin Butterfly Effectin, joka osoittautui älykkääksi ja mielenkiintoiseksi elokuvaksi, jota kehtaisi jopa suositella. Kämppis yrittikin jo aiemmin potkia katsomaan, mutta en tuolloin saanut aikaiseksi.

Rovaniemelle saapumisen jälkeen ehtii levätä huimat puoli tuntia ennenkuin työvuoro vie mukanaan. Edessä on vielä puurtamista aamukahteen, ennenkuin pääsee unille ennen alkavaa viikkoa ja sen aloittavaa palaveria ZoomItin Drop-klubista. Innolla odotellen :)