Deep Space Summer Sound System oli mukava kokemus. Oli mainiota tavata Nessi, Proteus ja Orkidea pitkästä aikaa, vaikkakin harmittavan nopeasti. Tunti oman lämmittelysetin jälkeen olin jo matkalla Tampereelle vievälle junalle.
Vaikka Oulun Radisson SAS on bilepaikkana mitä mainioin, on soittokoppi kerrassaan kauhea. Nytkin ensimmäinen puolituntinen omasta setistä kului äänen, CD-soitinten ja neulojen kanssa taistellessa ja käytännössä ensimmäiset neljä biisiä tulivat kokonaan yhden vinyylisoittimen ja yhden CD-soittimen varassa. Koko gearin uusiminen ja bassopörinän poistaminen kopista voisi olla paikallaan.
Mutta jokatapauksessa kekkerit pääsivät mainiosti alkuun jo heti puoli yhdentoista jälkeen, liekö syynä ollut starapitoinen lineup vai vain yleinen kesäfiilis. Harmitti lähteä aikaisin pois, vaikka edessä olikin kesäinen viikonloppu.

NTFllä (www.kaamos.org/ntf) on kritisoitu paljon Pohjois-Suomeen tuotavien artistien samankaltaisuutta. Nyt soittanut kolmikko (Orkidea, Eliot Ness, Proteus) toi Deep Spaceen erinomaisen määrän bileväkeä ja sitäkin suuremman määrän kritiikkiä. “Miksi aina samat nimet soittamassa?”, “Miksi ei vaihtelua?” jne.
Sinällään on mielenkiintoista, että Pohjois-Suomessa vallitseva hintapolitiikka klubien sisäänpääsyjen suhteen, tänne tuotavien artistien määrä ja elektronisen musiikin tapahtumien laadun ja koon nousu parin viime vuoden aikana nostaa ilmoille enemmän ja enemmän kritiikkiä. Mitä paremmin asiat ovat, sitä enemmän mielenilmauksia kuullaan.
Hyvin usein ratkaisuvaihtoehdoksi esitetään: “jos ei kiinnosta, niin äänestä jaloillasi ja jää kotiin“. Mielestäni toimintamalli on naurettava – jos skenen kehittymistä halutaan vaalia, tulisi tapahtumiin panostaa läsnäolollaan – tuolloin promoottoreilla on tulevaisuudessa uskallusta panostaa hieman riskialttiimpiinkin kokonaisuuksiin.
Tai jos halutaan antaa näitä yhden lauseen ratkaisumalleja, niin itse kallistun klassisen “jos ei tarjonta miellytä, järjestä itse” puoleen.

Odotukset olivat korkealla, kyllä vain – ja toteutuivat viime etkojen ja bileiden tasoon nähden erinomaisesti. :)
Lähdimme aamusta Marxin autolla Ouluun ja kävimme laittamassa SASsin juhlakuntoon ennen etkoille siirtymistä. Etkoilla Bullman aloitteli meininkiä “löysällä kesähousella”, porukka nautiskeli Kosmon synttärikakusta (katso kuva), Roo Rekvenssin livekokoonpano purki mikserinsä keikkaa odotellessaan ja väki siirtyi vähitellen saunaan ja altaaseen.
En tiedä, onko mitään niin hienoa kuin takkahuoneesta altaalle viritetyt kaiuttimet ja hyvän housen ja trancen fiilistely samalla kun ui ja saunoo hyvässä seurassa. :)
Itselleni uusi DJ-tuttavuus Sero potki loistavalla bigbeat/elektro/booty-setillään ja keräsi väkeä tanssimaan ja altaalta takaisin odottelemaan samalla Roo Rekvenssin liveä. Poikien livesetti tarjosi kyllä hienoa discohouseilua livebassolla ja fonilla maustettuna ja vakuutti etkoilijat aina promoottoriporrasta myöten. Rekvenssipoppoo sai keikan ja Seronkin uskoisin vielä tulevaisuudessa nousevan DJ-koppeihin varsin ahkerasti.

Northern Exposureen lähtö lähes kuuden tunnin etkoilun jälkeen oli outo. Tuntui, että baarissa ehtii olemaan enää vain puolisen tuntia ennen valomerkkiä, vaikka kello ei ollut kymmentäkään illalla.
Tunnelma SASsissa oli kuitenkin erinomainen. Porukkaa oli täyttämässä lattiaa alusta lähtien ja omaa viimeistä soittovuoroa kohti meininki yltyi Kaasin toimesta erinomaiseksi. Omat levyvalinnat kääntyivät tällä kertaa vahvasti teknon puolelle, vaikka loppua kohti mm. Magellan Projectin Flute oli lähes pakollinen raita. Ykkösraidaksi nousi kuitenkin vuodelta 1994 oleva teknoklassikko Aphrohead – In The Dark We Live. Lattialla tuntui olevan varsin reilusti musiikkitietoista väkeä tai sitten tuo riffi vain herätti ihmiset huutamaan. Joka tapauksessa hienoja hetkiä :)

Aamun erinomaisen reilusti suolatun ja paistetun pekonin sekä herkkusienien jälkeen tuntui hyvältä kaatua junan penkeille. Kaksi ja puolituntinen Rovaniemelle sujui hetkessä, mutta kahdentoista tunnin maratonetkoilu ja -bileily tuntuu yhä jäsenissä.

Kiitokset vielä asianosaisille loistavan etkoilun kasaamisesta ja Marxille hyvistä kekkereistä. Mikäs tällaista olisi useamminkin tehdessä, etenkin kun tämä Pohjois-Suomen porukka tuntuu tiivistyvän kerta kerralta enemmän :)

Viru Superstars ja Valge Eliot

Eiliset etkot toimivat, love-sangria teki tehtävänsä, Nessi ja Dallas-Hessu kunnioittivat kekkereitä läsnäolollaan ja ihmisiä oli loppua kohti todella näppärästi.

Itse bileissä oli erinomaisen mukavaa soittaa. Vaikka väkeä olisi voinut olla kourallinen enemmänkin, tunnelma oli mitä mainioin paikallaolleiden osalta. Proteuksen ja Nessin warm-up oli erittäin mainio, oli mukavaa soittaa hieman raskaampaa soundia pitkästä aikaa. Mescaline Unitedin We Have Arrived ja Misjah & Grooveheadin Trippin’ Out toimivat mukavasti omissa valinnoissa ennen herrojen back2backkia.
Pienemmällä puolella aikataulumuutoksista huolimatta ehdin vielä lämmittelemään lattiaa ennen Dallas Superstarsia. Royal Gigolosin California Dreamin’ oli vielä kovempi ralli kuin mitä olisin kotikuuntelussa odottanut. Tulevan kesän ykkösbiisejä, ehdottomasti. :)

Tässä videota etkoilta.

Ja tässä videota Asemarinteeltä (propsit Pahulle).