Skip to main content
Tag

copyright

DJs and Music Marketing

By DJ, In EnglishOne Comment

You’re listening to a radio channel, DJ-set or podcast and hear a song which you definitely want to have. What do you do?

Far too many people trust on P2P programs when they want to find a track which is simply just too good. They download it illegally, because it’s easy and free – but also because they don’t know (or care) how to get it otherwise.

DJs are a part of music marketing, you can’t deny that. They know where to buy the best tracks, they know how to find good music legally, they know how to hear about the new music which hasn’t even gotten on the charts. So why wouldn’t they share this knowledge?

At the moment DJs are just writing their TOP20-charts for two purposes: to show the promoters that they are active and they should be booked AND to show the other DJs that they have tracks which the other DJs do not have. Still – too often I hear on the clubs some clubber asking the question: “This is so cool music – where can you buy this kind of stuff?”

Now – why wouldn’t DJs also write their charts for the music freakz who would just die to get to listen the Top20 Chart tracks at home? It would be good promotion for the electronic music, it would keep it alive. And it would be good promotion for the DJ – the more people would come to his website and actually get to HEAR the music alongside all this namedropping, the more discussion there would be around the DJ him/herself. And this discussion (read: publicity) is what all these disc jockeys want, right?

Now how would this happen? Simple. Just by linking the chart tunes to the shops where they are available.
I’ll be writing my new Top Choices chart soon here and adding the links where these records are available to buy. Maybe it helps you to find better music and more importantly – better sources of good music.

Oh, quite a nice way to combine effective music promotion, DJ-mixes and podcast is Beatport’s podcast. Subscribe and listen, you’ll see why.

Piraattitehdas

By In English, MusicNo Comments

Read about the copyright comic in English.

Kopioinnin kauheuksia pusketaan eteenpäin nuorille tällä kertaa sarjakuvan keinoin.

Edunvalvontajärjestöt ovat tuottaneet puhuttelevan sarjakuvan, joka antaa järjestöjen yksipuoleisen näkökulman kopiointiin ja tekijäsuojauksiin.

Ei siis ihme, että siitä tehtiin pikapikaa vaihtoehtoinen versio.

Lue molemmat sarjakuvat (.pdf)

Alkuperäinen sarjakuva “Piraattitehtaan arvoitus”
Vaihtoehtoinen sarjakuva “Copycontrollin arvoitus”

Lisää tietoa piraattitehtaasta.

Teosto & Gramex suck on this.

By DJNo Comments

Alkaneen vuoden myötä iso määrä ihmisiä on noussut vastustamaan uutta tekijänoikeuslakia ja vaatimaan muutoksia ja selvennyksiä siihen. Tekijänoikeuslaki kuitenkaan ei tuonut mitään kovin merkittäviä muutoksia DJ-toimintaan liittyen – tilanne sen suhteen on ollut tukala jo pitkään.

BBC uutisoi perjantaina digitaali-DJiden olevan täysin pihalla copyright-asioista. MP3-biisejä keikoillaan soittavat DJt joutuvat tästä lähtien maksamaan 200 punnan vuosimaksun, jonka jälkeen he saavat soittaa levyiltä tehtyjä digitaalikopioita sekä nettikaupoista ostettuja MP3:sia julkisesti.

Suomessahan maksu on ollut olemassa jo pitkään. Gramexin sivuilla kirjoitetaan:

Äänitetiedostokaupoista (esim. www.biisi.fi ja www.cdon.com) ladattuja äänitteitä saa käyttää ainoastaan yksityiseen käyttöön. Mikäli äänitteitä halutaan käyttää ammattitoiminnassa, esim. DJ:nä esiinnyttäessä, tarvitaan erillinen kopiointilupa Gramexista. 

Käytännössä siis: jos ostat mp3-kaupasta biisin, joudut maksamaan sen saamisesta käyttöösi, mutta joudut vielä maksamaan uudestaan Gramexille sen käytöstä mikäli haluat soittaa sitä julkisesti.

Myös Teostolla on näppinsä pelissä:

Kun tallennat musiikkia julkista esityskäyttöä varten, tarvitset tallenteen tekemiseen Teosto/NCB:n luvan. Tallennuskorvaus maksetaan jokaisesta uudesta tallenteesta silloin, kun tallenne tehdään. 

Teosto tarjoaa myös DJ-sopimusta (.pdf), jotta rahan maksaminen Teostolle olisi mahdollisimman helppoa.

Missään ei kuitenkaan kerrota, pitäisikö minun siis verkkokaupasta ostaamaani mp3:sta soittaessani maksaa Gramexille vai Teostolle. Vai peräti molemmille?

Idioottimaista tässä on myös Teoston ja Gramexin suhtautuminen oman musiikin kopiointiin. Pystyn ymmärtämään, että brittien royalty collection agency haluaa rokottaa 200 punnan maksulla DJitä, jotka soittavat vertaisverkoista ladattuja MP3-raitoja ja kutsuvat itseään DJksi. Minäkin haluaisin. Enkä edes noin pienellä summalla.

Mutta jos yli vuosikymmenen ajan kaiken ylimääräisen rahansa musiikkiin käyttänyt DJ haluaa kopioida itselleen tärkeästä vinyylistä digitaalisen kopion, seuraa vain ongelmia: Jos DJ haluaa suojata sadoilla euroilla ostamansa harvinaisen asetaattilevyn puhkikulumisen ja tallentaa biisin MP3:ksi julkista soittoa varten, hänen tulee maksaa siitä. DJiltä viedään tällä tavoin määräysvalta oman levykokoelmansa hallinnasta ja kokoelman käyttötapoja rajoitetaan.

Teosto ja Gramex eivät varmaankaan ole huomanneet, että etenkin elektronisen musiikin piireissä DJ:t tekevät hitit. DJ:t määrittelevät, mitkä biisit ovat hyviä, DJ:t julkaisevat chartteja ostamistaan kappaleista, suosittelevat niitä ja puhuvat niistä eteenpäin.
Tekemällä työtään DJ:t herättävät kiinnostusta uuteen musiikkiin ja lisäävät musiikin ostamista. Vaikeuttamalla merkittävästi tämäntyyppistä promootiotyötä Gramex ja Teosto puukottavat lopulta vain itseään selkään.

Jos artisti tai DJ ottaisi minuun yhteyttä kotisivuillani esiintyvän miksauksen vuoksi ja toivoisi sen poistamista koska siinä esiintyy hänen musiikkiaan, ottaisin miksauksen välittömästi linjoilta. Kunnioitan artistien mielipiteitä ja toivomuksia heidän musiikkinsa promotoinnin suhteen viimeiseen asti. Kuitenkaan siitä huolimatta että miksauksillani on esiintynyt koko joukko suomalaisia artisteja, minuun on otettu yhteyttä vain positiivisissa merkeissä. Verkossa jaettava DJ-miksaus on monelle tunnetullekin artistille helppo ja uskottava tapa promotoida pian julkaistavaa materiaaliaan.

Kulutan satoja euroja kuukaudessa musiikkiin, maksan keikkapalkkioistani kiltisti verot ja teen järjettömän määrän ilmaista työtä promotoidakseni pienten labeleiden ja artistien musiikkia. Mutta en maksa penniäkään Teostolle tai Gramexille oman laillisesti hankitun musiikkikokoelmani vapaasta käytöstä.